Yksi puhe – yksi viesti

Tervetuloa neljännen kirjeen pariin! Viime kirjeessä puhuimme mielenhallinnasta ja puheen tavoitteesta. Tällä kertaa pohdimme, miksi puheessa kannattaa olla yksi, ja vain yksi ydinviesti.

Jaa Pelkkää puhetta myös tutuillesi ja pyydä tilaamaan: https://kylmala.net/pelkkaa-puhetta

Mitä sanoa?

Kun mietit seuraavaa puhetilannettasi, mitä pitäisi sanoa, lienee tärkein kysymys. Puhujalla myös pitää olla jotain sanottavaa. Onneksi puheita, joissa on tasan 0 asiaa sanottavana ei löydy juuri ikinä. Sen sijaan me puhujat olemme suupaltteja. Kun pääsemme ääneen, tahdomme kertoa kaiken kiinnostavan, mitä mielestämme löytyy. Tämä on ongelma, sillä höpötys ilman focusta on turhaa sanahelinää, jolla tuhlataan ihmisten aikaa ja hermoja.

Kun pohdit seuraavaa puhetilannettasi, sinun tulee päättää se tärkein asia, mitä tahdot sanoa. Kaikista ajatuksista, joita haluaisit kertoa muille sinun on valittava yksi. Valinta on usein vaikea, rakkaita ajatuksia on ammuttava alas ja brutaalisti deletoitava. Miksi? Jotta viestisi menisi perille. Jos sinä et tiedä, mikä tämä tärkein asiasi on, ei sitä tiedä yleisösikään.

Yksi asia

Kuten tavoitteessakin, puheessa tärkeintä on focus. Viestin saa parhaiten perille, kun kerrot puheellasi yhden asian – et enempää, etkä varsinkaan vähempää. Tästä lähtien, kun olet päättänyt, miten tahdot ohjata ihmisten mieltä, päätät yhden asian, mitä tahdot sanoa heille. Yhden. 1.

Tarkoittaako tämä, että saan todellakin sanoa vain yhden asian, yhden lauseen? Ei. Se tarkoittaa, että puheessasi on yksi ydinviesti, se tärkein asiasi. Ydinviestin on mentävä yleisösi tajuntaan – sitä kannattaa toistaa ja kertoa eri sanoin. Sinun on tehtävä kaikkesi, että ydinviestisi menee yleisösi päähän. Kaikki muut sanat ovat vain tukemassa ydinviestiä. Vaikka puheesi kestäisi 2 tuntia, ydinviestiin voi toistoineen mennä minuutti. Loput 119 minuuttia pidät huolta, että yleisö ymmärtää ja sisäistää ydinviestisi. Ydinviesti on hakattava yleisön päähän.

* Fun fact: Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Viesti, teesi, sanoma, ydinviesti, pointti, kaikki nämä tarkoittavat samaa, mutta eri alan ammattilaiset käyttävät eri termejä.

Ydinviesti on ytimekäs lause – yksi lause. Ei sivulauseita, ei muttia, ei selittelyä. Ydinviestin on oltava rehellinen, aito ja rohkea – sen on tultava sydämestä. Kannattaako mitäänsanomatonta viestiä edes sanoa? Ydinviesti voi olla tietoa, se voi olla käsky, se voi olla jotain kaunista:

• Kauramaito on hyvää!
• Rakastan sinua.
• Menen sekaisin sinusta. (lauloi J. Karjalainen)
• Suomen päivä koittaa! (Finlandia-hymni, viesti on toki kauniimmin lausuttu muodossa: ”Oi Suomi katso, sinun päiväs koittaa!”)
• Anna tsäänssille mahdollisuus! (kannustaa Esa Saarinen, aikamme suuren ajattelijan Matti Nykäsen inspiroimana)
• Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (opetti Jeesus, puhuja, jonka sanat kantavat vielä 2000 vuoden jälkeenkin)

Taulusta läpi

Puheen tavoite on maalitaulu – ydinviesti on nuoli. Jos et ammu yhtään nuolta, et voi osua kohteeseen. Jos ammut 7 samaan aikaan, osut ehkä vahingossa. Yhdellä tähdätyllä ydinviestillä voit osua tarkasti ja kovaa – niin kovaa, että ammut maalitaulusta keskeltä läpi. Tätä on vahva puhe.

Kun sanot vain yhden asian, voit sanoa yhden asian hienosti – se tehoaa tuhannesti vahvemmin, kuin huonosti sanotut viisi asiaa. Vaikka yrittäisit kaikkesi, saat sanottua viisi asiaa korkeintaan keskinkertaisesti, jolloin kukaan ei muista kertomaasi. Jos sanot yhden asian upeasti, se voi jäädä yleisösi mieleen lopuksi elämää.

Tästä lähtien, yhteen puheeseen, yhteen sähköpostiin, yhteen somepäivitykseen, yhteen Instagram-videoon, yhteen tärkeään asiaan ystävällesi päätät yhden ydinviestin

Fun fact: Sama sääntö muuten toimii muissakin taiteenlajeissa: kerro yhdellä kirjalla, maalauksella, esseellä, valokuvalla, uutisjutulla, elokuvalla tai mainoksella yksi asia ja kerro se hyvin.

Työkalu: Kun kirjoitat paperille puheesi tavoitteen, kirjoita siihen myös yksi ydinviesti, jonka välität kuulijoillesi.

Haasteita

Kun puhut suoraan ja kiertelemättä, puheesi on vahvaa. Joskus puhe voi kuitenkin olla liian vahvaa – provosoivaa, uhkaavaa, tökeröä. Puhe on usein kohteliaampaa ja pehmeämpää, kun ydinviestiä laimennetaan höttösanoilla. Kun menet ulkomailla syömään, saman ydinviestin voi sanoa eri tavoilla – huomaat varmasti, kumpi on säädyllisempi:

1. Hello! Is it possible for us to get a table for four, please?
2. We want food.

Aina ydinviestiä ei sanota suoraan, vaan kierrellen ja vihjaillen (hieno sana tälle on implikointi). Liian suorasti sanottu viesti voi olla liian kova – liian kiertelevä puhe ei tehoa lainkaan. Fatim Diarra ei sanonut eduskunnassa: ”Suomi on rasistinen maa.”, mutta se oli hänen implikoitu ydinviestinsä. Hetkeä myöhemmin saman ydinviestin sanoivat suoraan muut vihreät kansanedustajat.

Mutta hetkinen! Eikö presidentti Stubb, yksi Suomen huoppupuhujista, näytä kolmella pointillaan, että ydinviestejä voi olla kolme? Ei. Kolme pointtia ovat nerokas tapa jäsentää puhetta, mutta ne eivät ole ydinviestejä – ne ovat perusteluja. Tämä ilmenee tavasta, miten Stubb käyttää kolmea pointtiaan:

• Miten Suomi saadaan nousuun? Kolmella tavalla:
• Miksi olisin hyvä presidentti? Kolmesta syystä:
• Miksi Suomi on maailman onnellisin maa? Kolmesta pointtia:

Perustelut tekevät viestistä uskottavamman, siksi opettelemme perustelua lähiaikoina ilmestyvässä kirjeessä!

Harjoitteita ja pohdittavaa

Ennen seuraavaa uutiskirjettä:

1. Opettele hahmottamaan ydinviestejä. Mitä taiteellisemmaksi mennään, sitä hähmäisemmin ydinviesti esitetään. Taiteen tulkinta onkin loistavaa ydinviestien harjoittelua. Kuuntele Bessin hittikappale Ram pam pam, avaa Spotifysta sen sanat ja kirjoita paperille, mikä sen ydinviesti on. Se ei nimittäin ole Ram pam pam! Mitä Bess kappaleellaan sanoo? Sanotaanko ydinviesti suoraan, vai implikoidaanko se rivien välistä? Perustele myös, miksi ydinviesti on, mitä väität sen olevan.
2. Ennen kuin painat chatissä tai sähköpostiviestissä ”Lähetä”, mieti, mikä on ydinviestisi. Onko tekstisi ydinviesti sama kuin se, mitä todella tahdot sanoa? Voitko sanoa asiasi paremmin, selkeämmin, ytimekkäämmin ja vahvemmin muokkaamalla tekstiä? Usein viestistä tulee vahvempi, kun ylimääräistä höttöä leikkaa pois. kokeile, mikä toimii!

Filosofinen pohdinta: onko järkeä sanoa mitään, mikä ei jää kuulijoiden mieleen, vaan menee korvasta sisään ja toisesta ulos?

Tsemppiä tehtäviin – puhellaan taas seuraavassa kirjeessä!

« Kaikki uutiskirjeet