11/2024
Puheen kolminaisuus ja ethos
Hellurei arvon lukijat! Tervetuloa, pitkästä aikaa, uuden Pelkkää puhetta -kirjeen pariin. Vaikka viime kirjeestä onkin jo aikaa, eivät nämä kirjeet taukoon lopu. Tässä kirjeessä tutustumme jo kliseeksi muodostuneeseen puhetaidon kolminaisuuteen: ethokseen, pathokseen ja logokseen, ja pähkäilemme erityisesti, mitä ethos on.
Jaa Pelkkää puhetta tutuillesi ja pyydä tilaamaan: https://kylmala.net/pelkkaa-puhetta/
Kaikki hyvä tulee kolmen paketeissa
Jos me suomalaiset jotain muistamme puhetaidon opetuksista, niin sen, että hyvässä puheessa on ethos, pathos ja logos. Jotkut myös muistavat, mitä ne karkeasti tarkoittavat:
- Ethos: puhujan olemus
- Pathos: puheen tunne
- Logos: puheen järki.
Tämän yksityiskohtaisemmaksi aiheessa harvemmin mennään. Tulevissa kirjeissä tulemme pureutumaan näistä jokaiseen tarkemmin ja tutkimme työkaluja, joilla puheeseen saa lisää tunnetta tai järkeä. Tällä kertaa pohdimme nimenomaan ethosta: puhujan olemusta.
Lukion opetukset ethoksesta, pathoksesta ja logoksesta pitävät paikkansa: hyvä puhe tarvitsee kaikkia kolmea. Vaikka pitäisitkin hyvän puheen niin, että jättäisit pathoksen huomiotta, puheesi olisi silti parempi, jos pitäisit myös pathoksesta huolta. Nämä Kolme muskettisoturia ovat ystäväsi, kun pohdit, onko puheesi tarpeeksi hyvä, tai kun haluat analysoida tai arvioida jonkun toisen puhetta.
Kolme muskettisoturia
Ethos, pathos ja logos eivät ole tasavertaisia, niillä on omat roolinsa, vahvuutensa ja heikkoutensa, ja niistä jokainen on omalla tavallaan tärkeä. Olin kirjoittamassa, että ethos, pathos ja logos ovat kuin jakkaran kolme jalkaa: jos poistat yhden, koko jakkara romahtaa, mutta näin ei ole asian laita. Joissain tilanteissa yhdellä elementillä voi korvata toisen, mutta ei aina. Ethos, pathos ja logos eivät ole samankaltaisia ja toisillaan korvattavia otuksia kuin Tupu, Hupu ja Lupu. Ne ovat pikemminkin kuin Aragorn, Legolas ja Gimli, joista jokainen on uniikki ja tarpeellinen omalla tavallaan. (Jos haluat tutustua erilaisiin tarinoiden hahmokolmikoihin ja heidän välisiin dynamiikkoihinsa, TV Tropes on hyvä paikka aloittaa)
Parhaan vertauskuvan ethoksesta, pathoksesta ja logoksesta opin puhetaituri Juhana Torkilta. Puhe on kuin puu, jonka osia ethos, pathos ja logos ovat:
- Ethos on puhepuun juuret
- Logos on puhepuun runko
- Pathos on puhepuun lehdet, kukat ja hedelmät.
Torkin puuvertaus on mainio, sillä se korostaa kolmikon erilaisia rooleja puheessa. Se myös korostaa sitä, että ethosta ei voi korvata. Jos möhlit ethoksesi, koko puu romahtaa, eikä puheen järjellä tai tunteikkuudella ole enää väliä. Koko puheesi lähtee ethoksestasi, eli sinun olemuksestasi. Vaali sitä, miltä tunnut muille ihmisille.
Mistä ethos on tehty?
Kun pläräät internetin ihmeellistä maailmaa ja tutkit, mitä ethos on, löydät lukuisia eri vastauksia. Ongelma alkoi jo muinaisina aikoina siitä, ettei Aristoteles kirjassaan Retoriikka määritellyt ethosta erityisen tarkasti. Tällä hähmäisellä määritelmällä ollaankin menty nykypäivään saakka. Riippuu keneltä kysytään, ethos tarkoittaa mm. olemusta, henkilön fiilistä tai energiaa, luotettavuutta, uskottavuutta, valtaa tai luonnetta. Yleinen vitsi onkin, että Aristoteles halusi jakaa puheen hyvyyden nimenomaan kolmeen (Aristoteles <3 kolminaisuuksia): siinä tuli olla ainakin järkeä ja tunnetta. Kaikki loput hyvän puheen piirteet hän sitten änkesi tähän kolmanteen elementtiin, josta tuli ethos. On kuitenkin selvää, että ethoksessa on kyse puhujasta ja miltä hän vaikuttaa.
Me ihmiset olemme sosiaalisia eläimiä. Kun joku asettuu eteemme ja hänellä on jotain asiaa, mielemme toki prosessoi hänen sanomaansa ja reagoi puhujan tunteisiinkin, mutta mielemme käyttää roppakaupalla aivokapasiteettia pohtimaan simppeliä kysymystä: onko hän hyvä tyyppi? Mielemme on haka hahmottamaan teeskentelijöitä, huijareita ja vedättäjiä. Kun joku esiintyy, skannaamme jatkuvasti hänen eleitään, ilmeitään, kehoaan, hiuksiaan, vaatetustaan, äänensävyjään, murrettaan, katsettaan, mitä tahansa, mistä mielemme saa osviittaa puhujan luonteesta. Tämä mielemme käsitys puhujan olemuksesta määrittää paljon sitä, miten otamme hänen sanomansa vastaan. Jos kaikki menee päin mäntyä, emme ota sitä vastaan lainkaan – taas joku ääliö lupaa kuuta taivaalta ja myy sikaa säkissä.
Lopulta ethoksessasi on kyse siitä, miten yleisö suhtautuu sinuun. Kun puhut, tehtävistäsi ensimmäinen on pitää huolta, että olet yleisön silmissä hyvä tyyppi, muuten ei ehkä kannata vaivautua puhumaan lainkaan. Hyvä tyyppiys on kuitenkin värikäs ilmiö, sitä varten on oltava hauska ja symppis, mutta myös järkevä, hyveellinen ja hyväntahtoinen. Ei ole helppo olla kaikkia samalla kertaa, mutta jos haluat olla vakuuttavampi, näiden harjoittelusta kannattaa aloittaa.
Kasvata juuret
Koska ethos on koko puheemme kantava perusta, rehellisyys ja aitous toimivat. Paras keino varmistaa ethoksesi on palvella yleisöäsi. Jos aidosti pyrit ajamaan yleisön etua ja haluat heille hyvää, ethoksesi on hyvissä kantimissa. Sen sijaan, jos yleisö tajuaa, että oletkin vain oman etusi perässä ja pyrit vedättämään heitä, juuresi lahoavat, puheesi puu kaatuu ja yleisö lampsii pettyneenä, kesken esityksesi pois salista. Juuri ethoksen takia Yleisö on kuningas. Jos haluat pelata varman päälle, tavoittele yleisösi parasta ja ole rehellinen. Rehellinen ihminen on luotettava ihminen ja luotettava ihminen on uskottava.
On kuitenkin selvää, ettei vahva ethos synny hetkessä, sitä on rakennettava. Emme nimittäin ole ihmisten silmissä aina uusi henkilö, kun avaamme suumme. Kaikki, mitä ihmiset tietävät meistä etukäteen ja mitä olemme heidän mielessään, vaikuttaa ethokseemme. Eräs ilmiö vaikuttaa ethokseemme, hyvässä ja pahassa, vahvemmin kuin mikään muu: maine. Kuten Jari Sarasvuo on kiteyttänyt, kaikki on helpompaa, kun olet kuuluisa. Jos olisit maailmankuulu ihmismielen tuntija, joka on myynyt satoja miljoonia kirjoja, toiminut Ronald Raeganin neuvonantajana ja kaupanpäälle vielä sarjayrittäjä, niin ihmiset häkeltyvät puheestasi, vaikka sanoisit jotain aivan ilmiselvää ja tylsää. Maine on valtaa ja ihmiset ottavat vallakkaan tuntuiset ihmiset vakavasti.
Toisaalta mikä on tärkein työkalusi, jos tahdot kartuttaa positiivista mainetta uskottavana ja vakuuttavana puhujana, asiantuntijana tai johtajana? Ethos. Siitä meidän on aloitettava. Ethoksen kasvattaminen vaatii aikaa, yrittämistä ja elämänkokemusta. Pitkän päälle vahvaa ethosta saa kasvatettua kolmella keinolla:
- olemalla aito ja rehellinen
- uskaltamalla elää
- uskaltamalla olla esillä.
Harjoitteita ja pohdittavaa
Esittämäni näkökulma ethokseen on yksi tapa katsoa asiaa. Viestinnän asiantuntija Martti Vaalahti kuitenkin edustaa hieman käytännönläheisempää näkökulmaa ethokseen: ennen kuin voimme hallita muita ihmisiä, meidän on hallittava itsemme.
Vahva identiteetti, eli käsitys itsestämme, vakuuttaa ihmisiä paremmin kuin itsekehu, machoilu ja päteminen. Vahva identiteetti on keskeinen osa ethosta, se on itsevarmuutta, pelottomuutta, aitoutta, vahvaa läsnäoloa ja perusta oman elämämme hallinnalle. Kun omat juuremme ovat vahvat, puheemme on vahvaa.
Vaalahden näkemyksestä saa erinomaisen harjoituksen, jota meidän kaikkien (myös minun) tulisi tehdä säännöllisesti. Ota siis vihko esille ja kirjoita itsestäsi kolmella eri tavalla. Nämä sanat tiivistävät, millainen käsitys sinulla on itsestäsi ja mikä mielestäsi sinussa on olennaista. Kiinnitä huomiota, mitä sanoja käytät itsestäsi, voit huomata identiteetistäsi jotain uutta.
Kirjoita vähintään kolme virkettä itsestäsi jokaisesta näkökulmasta, niistä muodostuu sinun tarinasi:
- Mennyt: mistä tulet, mitä on tapahtunut, kuka olet ollut?
- Nykyinen: missä olet, mitä tapahtuu, kuka olet?
- Tuleva: mihin menet, mitä tullee tapahtumaan, kuka aiot olla?
Kun tunnet tarinasi, sinulla on valta itseesi. Ethos on valtaa ja kaikki valta alkaa siitä, että hallitset itsesi.
