Logos ja argumentti

Otetaanpas järki käteen! Kyllähän puheessa pitää järkeä olla, pelkkä puhujan olemus ja huumori eivät riitä mihinkään. Ja kuten kaikki tiedämme, suomalainen arvostaa järkipuhetta. Tänään tarkastelemme, mitä tämä paljon puhuttu järkipuhe on ja tutustumme sen tärkeimpään työkaluun: argumenttiin.

Jaa Pelkkää puhetta tutuillesi ja pyydä tilaamaan: https://kylmala.net/pelkkaa-puhetta/

Onko järki kaikki kaikessa?

Muistanet keskustelumme hyvän puheen kolminaisuudesta? Hyvään puhe koostuu kolmesta elementistä: ethos, pathos ja logos. Tänään puhumme logoksesta, joka on puheen järki ja loogisuus, mutta myös selkeys ja ymmärrettävyys.

Ethoskirjeessä jaoin mielikuvan puheesta puuna, jonka juuret muodostaa ethos. Logos muodostaa puheen rungon. Vahva runko mahdollistaa kurkottamisen korkealle ja kestää sen, että kyseenalaistamisen tuulet tuivertavat. Jos puheen logos on heikko, puheen puu katkeaa keskeltä, kun yleisö pysähtyy hetkeksi miettimään, että ”Hetkinen, pitääköhän tämä nyt paikkansa?”

Komeassa puussa on myös yksi runko, joka ei haaraudu hämmentävästi eri suuntiin, ei mutkittele liikaa, eikä rungossa ole rakenteellisia heikkoja kohtia. Puheen kannalta tämä tarkoittaa, että puhe on:

• selkeä
• helppo seurata
• helppo ymmärtää
• kestää kyseenalaistamista ja kriittistä tarkastelua.

Tämä kuitenkin tarkoittaa, että jos ethos – puun juuret – pettää alta, järkipuheellasi ei ole väliä. Jos yleisö kokee sinut epäluotettavana vedättäjänä, hienosti viilatut argumentit eivät pelasta puutasi, vaan se kaatuu runkoineen päivineen.

Logoksen tärkein työkalu

Saatoit jo kysyä mielessäsi: miksi puhepuussa on oltava vain yksi runko? Juttelimme aikoinaan ajatuksesta, että yhdessä puheessa on oltava yksi viesti – tästä on kyse. Logoksen kannalta tärkeää on focus: että puhe kertoo yhden asian selkeästi, eikä haaraudu hämmentäväst useaksi erilliseksi viestiksi.

Nyt otamme uuden askeleen. Ei riitä, että puheessamme on yksi ydinviesti. Siinä on oltava yksi argumentti. Jokainen teistä tietää sanan argumentti, mutta harvempi tietää, mitä se tarkoittaa.

Argumentti = väite + perustelut

Puheiden tapauksessa väite on ydinviestimme. Siitä muodostuu puheen argumentti, kun meillä on sille vähintään yksi perustelu. Perusteluja voi olla yksi tai niitä voi olla 18, selkeyden kannalta niistä kannattaa kuitenkin valita esimerkiksi 3 tai 4 tärkeintä – 18 on liikaa. Argumentteja on mielestäni helpoin kirjoitella formaattiin:

Väite
Koska perustelu 1
Koska perustelu 2
Koska perustelu 3
jne.

Perusteluja ei tule aliarvioida, sillä perustelun voima on uskomaton. Jos kuulemme pelkän väitteen, mielemme ryhtyy usein raksuttamaan: ”Okei, miksi?” Jos sen sijaan kuulemme minkä tahansa perustelun perään, mielemme kytkeytyy helposti eri moodiin: ”Okei, tässä on varmaan jotain järkeä.” Ikävä totuus ihmisten järkeilystä on se, että usein edes jokin perustelu on ihan OK, vaikka se ei olisi erityisen järkevä.

Argumentti on asiapuheiden Sveitsin armeijan linkkuveitsi. Jos hanskaat sen, pärjäät mainiosti ex-tempore puhetilanteissa, haastatteluissa ja vaikka missä. Mainio esimerkki argumentin ammattimaisesta käytöstä on presidentti Stubb. Stubb käytännössä puhuu argumenteilla: Suomen tulee pysyä EU:ssa, koska kolme pointtia. Stubbilla on aina selkeä väite ja kolme perustelua siihen.

Argumentein ihmiset vakuutti myös Timo Soini. Soinin tapa argumentoida oli kolmen pointin sijaan pikemminkin: ”Suomen on erottava EU:sta, koska Bryssel on korruptoitunut.” Yksikin perustelu, joka kuulosti monesta järkevältä, riitti luoman Soinista selkeän ja asiantuntevan kuvan.

Jos avaat TV:n tai radion, kuulet todennäköisesti argumentin: ”Osta kerroshampurilainen, koska se maksaa vain 4,95 €!” Selkeää ja ytimekästä. Argumentti on ihmismielelle optimaalinen formaatti vastaanottaa tietoa, koska se on uskottava ja selkeä (tämä virkekin on itse asiassa argumentti).

Miten argumenttia ajetaan?

Miten argumentti sitten toimii? Ensinnäkin se on tietynlainen checklist, mikä kertoo, mitä puheessasi, esitelmässäsi tai puheenvuorossasi pitää olla:

• Väite (eli ydinviesti)
• Vähintään yksi perustelu

Argumentin muoto myös muistuttaa, että puheeseen kuuluu yksi väite (=ydinviesti), ei enempää, eikä varsinkaan vähempää. Sinun on päätettävä, mikä puheesi olennainen asia on, vain niin voit saada viestin perille. Perusteluja sen sijaan voi olla enemmän.

Toiseksi on hyvä ymmärtää, miten argumentti loogisesti toimii. Otetaan esimerkki:

Sinun, kollegani, on tehtävä kovemmin töitä, koska minäkin teen.

Tätä argumenttia kuulee työpaikoilla lähes päivittäin. Argumentin yleinen idea on, että jos perustelut ovat totta ja niillä on selkeä looginen yhteys väitteeseen, niin väite on totta. Tässä argumentissa perustelu voi hyvin olla totta, tämä argumentti perustuu usein faktaan. Mutta looginen yhteys väitteeseen ei ole selvä: ei ole mikään luonnonlaki, että jos sinä teet kovasti töitä, minunkin olisi tehtävä. Argumentin logiikka ei ole pitävä – puu katkeaa keskeltä kahtia, kun sitä vähän tökkii.

Mutta miksi tätä argumenttia kuulee niin usein? Miksi se joskus jopa toimii? Koska se vetoaa tunteisiin. Tämän argumentin logos on heikko, mutta pathosta on paljon. Se vetoaa käsitykseemme reiluudesta ja myös hieman syyllistää. Vahvat tunteet voivat piilottaa taakseen sen, että logiikka ei olekaan vedenpitävää.

Eli, jos argumentin perustelut ovat totta ja niillä on looginen yhteys väitteeseen, silloin väitekin on totta. Jos esität väitteesi ja perustelet sitä Stubbilaisittain kolmella pointilla, olet jo vastannut yleisön puolesta kolmeen ”Miksi?” -kysymykseen. Silloin puheesi runko on vankka ja yleisö todennäköisesti kokee, että ”Tämä on selkeää järkipuhetta!” Juuri tätä varten argumentti on olemassa.

Filosofinen pohdinta: Mikä tekee hyvän argumentin? Onko hyvä argumentti sellainen, joka hiljentää kaikki vastaväitteet? Vai johtaako se entistä hedelmällisempään keskusteluun? Riittääkö pelkkä totuus ja faktapohjaisuus? Mutta eikö hyvän argumentin pitäisi olla myös kiinnostava tai edes tuntua relevantilta?

Harjoitteita ja pohdittavaa

1. Muotoile argumentteja siitä, mitä haluat sanoa. On kyse sitten työasioista, tai ehdotuksestasi puolisolle, pyörittele se mielessäsi tai paperilla argumentin formaattiin. Huomaat, että lopputulos on erittäin napakka ja selkeä paketti. Joudut todennäköisesti leikkaamaan ylimääräistä höpinää tai irrallisia perusteluita pois – se kuuluu asiaan. Käytä hyväksesi formaattia:
   • Väite
   • Koska perustelu 1
   • Koska perustelu 2
   • jne.
2. Ryhdy hahmottamaan argumentteja ympäristöstäsi. Puheenvuorot, mainokset, uutisartikkelit, somepostaukset, työehdotukset, mikä vain mikä pyrkii vaikuttamaan mieleesi, siellä on jokin argumentti. Ota omaksi harjoitukseksesi hahmottaa argumentteja kuulemastasi ja lukemastasi. Aina kaikkea ei sanota suoraan, mutta argumentti löytyy vähintäänkin rivien välistä. Argumenttien hahmottaminen tekee ihmeitä medialukutaidolle ja pelisilmä kehittyy nopeasti. Mitä aiemmin aloitat, sen paremmaksi siinä kehityt.

Ensi kirjeessä uppoudumme syvemmälle logokseen ja pohdimme erilaisia puheen rakenteita. Ennen sitä, laita aivosolut raksuttamaan ja treenaa argumentteja!

« Kaikki uutiskirjeet