Argumentista rakenteeksi

Mikä yhdistää roomalaisia retoorikkoja, Timo Soinia, presidentti Stubbia ja toivottavasti myös sinua tästä päivästä lähtien? Jos arvasit, että he kaikki käyttävät argumenttia osana puheidensa rakenteita, osuit oikeaan! Tässä kirjeessä puhumme, miten argumenteista voi rakentaa kokonaisia puheita ja millainen on eeppisen kuuloinen roomalainen oikeuspuhe.

Päivityksiä:

• Keskustelin puhetaidon merkityksestä markkinoinnissa B2B or not to be -podcastissa. Kuuntele jakso täältä: https://open.spotify.com/episode/07mJidVZmSq76se0BBDm4y?si=c03546d631dd4be2
• Pidän avoimen luennon Poliittisista riidoista Iso Omenan kirjastossa tiistaina 13.5 klo 17. Liity seuraan pohtimaan aikamme poliittista kahtiajakautumista ja mitä sille voi tehdä: https://www.espoo.fi/fi/tapahtumat/espooevents:aglb6rxkve

Jaa Pelkkää puhetta tutuillesi ja pyydä tilaamaan: https://kylmala.net/pelkkaa-puhetta/

Argumentti – rakenteen selkäranka

Kuten muistat argumenttikirjeestä, argumentti on puhujan tärkein työkalu, jolla tehdään puheista sekä uskottavia että selkeitä. Argumentti on tiedon siirtämiseen optimaalinen sanallinen paketti, koska se on niin selkeä. Koska myös hyvä rakenne on uskottava ja selkeä, ei liene yllätys, että argumenttia voi ja kannattaa käyttää puheen rakennetta suunniteltaessa.

Otetaan työavuksi tuttu argumenttiemme formaatti:

Väite
Koska perustelu 1
Koska perustelu 2
Koska perustelu 3

Kuinka tästä pinosta saadaan rakenne? Saatat jopa arvata, koska ratkaisu on huvittavan yksinkertainen: laita alkuun jonkinlainen Alku ja loppuun Loppu. Tadaa:

Alku
Väite
Koska perustelu 1
Koska perustelu 2
Koska perustelu 3
Loppu

Tämä on jo reilu askel eteenpäin aiemmin puhumastamme: Alku, Keskiosa, Loppu -rakenteesta. Argumenttirakenteella saat puheeseesi jo eri sävyisiä osia. Voit esimerkiksi säästää tunteisiin vetoavan perustelun loppuun, jolloin saat puheesi pathoksen sinne, missä siitä on eniten hyötyä, eli loppuun.

Miksi tämä on hehkuttamisen arvoinen rakenne? Koska sitä voi venyttää ja vanuttaa tilanteen mukaan. Voit pitää sillä minuutin mittaisen puheenvuoron, pitchauksen tai vastata haastatteluun vaikka lennosta. Jos tilanne vaatii tunnin mittaista luentoa, sekin onnistuu. Kerrot vain jokaisesta kohdasta ummet ja lammet oikein perusteellisesti, niin kolme perusteluakin saattaa tuntua tuntiin liialta (kokemusta on). On kuitenkin hyvä tiedostaa, ettei argumenttirakenne toimi kaikessa. Se sopii erinomaisesti esim. asiantuntijapuheisiin ja puheenvuoroihin, mutta en suosittele sitä esim. hääpuheeseen.

Sveitsin armeijan linkkuveitsi

Argumenttirakenteessa on yksi ongelma: se voi kuulostaa yli-itsevarmalta. Argumenttirakenteen vahvuus on, että se saa käyttäjänsä kuulostamaan uskottavalta ja asiantuntevalta auktoriteetilta. Välillä tulee kuitenkin tilanteita, kun tuo tunne saa kuulijan epäilemään: onkohan asia kuitenkaan näin? Ongelmaan on helppo ratkaisu: käännä argumenttirakenne ylösalaisin, aloita perusteluista:

Alku
Perustelu 1
Perustelu 2
Perustelu 3
Väite
Loppu

Kun aloitat perusteluista, voit kuljettaa kuulijaasi ajatusketjuasi pitkin ja näyttää, miten päädyt lopputulokseen. Perusteluilla aloittaminen saa puheesi tuntumaan siltä, että olet harkinnut asiaa eri näkökulmista ja niitä kaikkia punnittuasi olet päätynyt tiettyyn johtopäätökseen. Yli-itsevarman sijaan perusteluilla aloittaminen saa sinut tuntumaan harkitsevalta ja objektiiviselta.

Kuten myös arvata saattaa, argumenttirakenne on yksi tapa hyödyntää Stubbin kolmea pointtia: Miksi minusta tulisi hyvä presidentti? Kolme pointtia! Pointit toimivat tässä tapauksessa stubbilaisina pointteina. Pointteja ei tietenkään ole pakko olla juuri kolmea, mutta kolme on passeli määrä perusteluja. Argumenttirakenne on poliitikkojen käyttämänä niin yleinen, että sitä voisi sanoa rakenteiden Sveitsin armeijan linkkuveitseksi – enemmän liikkuvia osia kuin karvalakkimallissa, mutta sillä voi tehdä vaikka mitä.

Harjoitus: Timo Soini käytti argumenttiharjoitusta varsin usein. Katso, spottaatko Soinin argumentin tästä puheenvuorosta:

Rakenteiden AK-47

Jo muinaiset roomalaiset tajusivat, että argumentti on nerokas tapa jäsennellä tietoa sanoiksi. He innostuivat asiasta niin paljon, että he rakensivat argumentin ympärille jotain vielä argumenttirakennetta suurempaa. Nöyrän argumentin ympärille rakentui myös legendaarinen roomalainen oikeuspuhe.

Jos joutuisin pitämään oikeuspuheen, poliittisen puheen tai akateemisen väitöstilaisuuden puheen ja haluaisin tehdä sen uskottavasti ja tyylillä, käyttäisin apunani roomalaista oikeuspuhetta. Jos minulla olisi tarpeeksi painavaa sanottavaa hää- tai hautajaispuheessa, roomalainen oikeuspuhe toimisi sielläkin. Jos jokin puherakenne sisältää monta liikkuvaa osaa, mutta toimii silti yli 2000 vuoden jälkeen, täynnä hiekkaa ja vaikka veden alla, se on roomalainen oikeuspuhe.

Roomalainen oikeuspuhe ottaa edellä oppimamme argumenttirakenteen ja lisää siihen pari osaa, jotta puheesta tulee sekä dramaattisempi että selkeämpi:

• Kerronnan, joka taustoittaa puhetta
• Erittelyn, jossa puhuja erittelee, mitkä lopputulokset/väitteet ovat mahdollisia
• Yhteenvedon, joka muistuttaa yleisöä vielä kerran siitä, mistä tänään puhuttiin.

Johdatan sinut roomalaisen oikeuspuheen läpi yksinkertaistetulla esimerkillä:

Aloitus: Hyvä yleisö, kiitos huomiostanne. Puhumme tänään siitä, kuka ryösti Suomen kuninkaan kruunun?
Kerronta: Kuten tiedämme, kruunu jalokivineen ryöstettiin viimeyönä. Se on tärkeä osa Suomen historiaa nuorena valtiona…
Erittely: Epäiltyinä teosta ovat paikalliset ryövärit: Kasper, Jesper ja Joonatan. Kuka heistä onkaan syyllinen?
Väite: Paikallinen pormestari lavasti Jesperin syylliseksi! (vink vink: puheeseen saa yllätysmomentin, jos väite ei olekaan yksi niistä, jota erittelyssä mainitaan)
Perustelut: Pormestarin syyllisyys on päivän selvää, kolmen keskeisen todisteen perusteella...
Yhteenveto: Syyllinen tekoon on siis kaupungin pormestari, kaikki epäillyt rosvot ovat syyttömiä. Tämä todistettiin kolmen teknisen todisteen avulla.
Lopetus: Kiitos huomiostanne! Arvon tuomari, lehdistö, kansalaiset, syyttäjä kiittää ja kuittaa.

Roomalainen oikeuspuhe on siis astetta perusteellisempi kuin argumenttirakenne, mutta kuten näet, sillä voi saada aikaan varsinaisia taidonnäytteitä. Myös roomalaisessa oikeuspuheessa voi soveltaa – rakenteet on tehty puhujien avuksi, ei kahleiksi. Voit esimerkiksi tässäkin tapauksessa kertoa perustelut ennen erittelyä, jos harkitsevuuden tuntu tekisi puheestasi paremman.

Kaikista rakennevinkeistä, mitä kuulet elämäsi aikana, voin taata, että roomalainen oikeuspuhe on varmin ja yleispätevin, mitä tulet ikinä kuulemaan.

Harjoitteita ja pohdittavaa

Treenattavaa ennen seuraavaa uutiskirjettä:

1. Tee yllä oleva Timo Soini -harjoitus
2. Ota jokin aiemmissa kirjeissä suunnittelemasi argumentti ja muotoile se roomalaisen oikeuspuheen rakenteeseen ranskalaisten viivojen tasolla.
   • Aloitus
   • Kerronta
   • Erittely
   • Väite
   • Perustelu 1
   • Perustelu 2
   • Perustelu 3
   • Yhteenveto
   • Lopetus

Tsemppiä pohdintoihin ja parasta kevään alkua!

– Kasper

« Kaikki uutiskirjeet