Kuka?
Olen Espoossa kasvanut diplomi-insinööri kolmissakymmenissäni, joka tykkää puhua ja kirjoittaa. Tämä ei ehkä kerro minusta ihan kaikkea? Yritän tällä sivulla valottaa itseäni enemmän. Pähkinänkuoressa: uteliaisuus on supervoimani, olen ollut monessa mukana ja keskustelut ovat elämäni suola.
Kaikki kiinnostaa
Mieleni kykenee tarttumaan vaikka mihin – toteamaan: ”Onpas siistiä!” ja innostua ihmettelemään tylsiäkin asioita tuntikausia. Törmättyäni uuteen aiheeseen, päiväni humahtaa siivillä, kun etsin tietoa, luen, kyselen, hankin kirjoja, kyseenalaistan, kokeilen itse, ilmoittaudun kurssille ja kokeilen erilaisia tekniikoita. Olen tietynlainen nörtti, joka tutkii aiheita leipomisesta geologiaan.
Mitä enemmän elämässä ihmettelee asioita, sitä enemmän oppii. Erityisesti politiikan, ihmismielen ja viestinnän koukerot ovat vieneet sydämeni (vai aivoni, mieleni?), koska ne ovat niin monitahoisia ja asioita voi aina tarkastella monesta näkökulmasta.
Uteliaisuuteni myötä olen hyväksynyt elämässä pari tärkeää oppimisen periaatetta:
- Toisilta voi aina oppia jotain
- Oppiminen päättyy, kun luulemme tietävämme kaiken.
Monen maailman kasvatti
Identiteettikriisi oli pitkään osa elämääni. Olin nuori mies, joka ei tiennyt kuka on, millainen on, mistä tykkää ja mitä elämältään tahtoo. Monella tällaiset ajatukset selkiytyvät teini-iän lopulla, minulla ei.
Tällä on positiivisiakin puolia: olen tehnyt elämässäni vaikka mitä. Olen työskennellyt tekniikan alalla, toiminut data-analyytikkona, tubettanut, sukeltanut, kiivennyt vuorille, sijoittanut, työskennellyt politiikassa, omistanut metsää, ollut yrittäjä, metsästänyt, opettanut, tehnyt musiikkia, johtanut omaa järjestöäni ja kirjoittanut kirjan.
Olen nähnyt monta maailmaa. Sen paras oppi on, että osaan tarkastella maailmaa eri suunnista, ymmärtää muitakin näkökulmia kuin omani ja ymmärtää erilaisia ihmisiä.
Puhe yhdistää mielet
Jos olet lukenut tätä sivua näin pitkälle, tiedät varmasti jo, että minua kiehtovat yhteiskunta, tiede ja puhuminen. Erityisen kiinnostavia ovat tilanteet, kun joku tuntuu minusta ilmiselvältä, mutta joku toinen on toista mieltä. Näitä tilanteita varten on onneksi olemassa keskustelu, koska puhumalla voi jakaa ajatuksia kahden tai useamman mielen välillä. Hyvä keskustelu on sekä oppitunti että elämys.
Olen oppinut monen virheen kautta, että ihmisten maailmassa asioista voi olla montaa mieltä, asioita voi hahmottaa eri tavoin ja eri asiat tuntuvat meille tärkeiltä. Ei ole olemassa yhtä totuutta siitä, miten maailmamme toimii tai jonka mukaan meidän on elettävä. Juuri siksi keskustelu ja toisten ajatusten ymmärtäminen ovat tärkeä osa elämää.
Aikana, jossa vastakkainasettelu kiristyy, elämä tuntuu epävarmalta ja digitaalisuus vie meiltä pois aitoa ihmiskontaktia, puhe voi tuoda elämäämme paljon hyvää.